Lapua
Lapua on vireä, innostava, turvallinen ja energinen kaupunki. Kaupunki, jossa viihtyvät menestyvät yritykset ja onnellisen asukkaat.
Noin 14 300 lapualaisen eteläpohjalaiskaupungissa on rikas kulttuurielämä ja laaja vapaa-ajan tarjonta;
Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Simpsiön laskettelukeskus ja luontopolut, kaupungin museot, galleriat, teatterit, erilaiset tapahtumat sekä uimalat, urheilukisat, -hallit ja -kentät pitävät niin lapualaiset kuin vierailijatkin vireinä.
Lapualla luonnonrauhastakin voi nauttia vaihtuvissa maisemissa, sillä perinnemaisemaa kuvastavien peltolakeuksien, jokien sekä Simpsiön-vuoren ansiosta lapualainen luonto näyttäytyy monipuolisena ja monimuotoisena sekä visuaalisesti että eläimistöltään. Lapualla voit valita riemukkaan tai rauhallisen päivän joko yksin, kaksin, porukassa tai perhepiirin kesken – meillä viihdyt varmasti.
Lapua – moderni eteläpohjalainen kaupunki
Kun tulee luvattua suuria, niin sanojen takana myös seistään. Olemme tänään hyviä – huomenna vielä parempia. Yhteishenki, yritteliäisyys ja innovaatiot tekevät Lapuan tulevaisuudesta turvallisen. Lapualla emme tee ”joko tai” vaan ”sekä että”. Otamme askeleen eteenpäin hyvästä ja pyrimme päivittäin parempaan. ”Sekä että” -asenne pitää Lapuan avoimena uusille ideoille, kasvulle ja kehitykselle.
Alajärvi
Aitoa elämää Aaltojen keskellä
Alajärven kaupunki on itäisen Etelä-Pohjanmaan vetovoimainen elinkeino- ja koulutustoiminnan sekä lähipalveluiden ja paikkaan sitoutumattoman työn kaupunkikeskus. Alajärveä ympäröivät kauniit vesistöt ja keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen Alvar Aallon tuotannosta – aina nuoren arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”valkoisen kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Tästä tulee myös kaupungin slogan ”Aitoa elämää Aaltojen keskellä”.
Alajärven vahvuus perustuu turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön, elinvoimaisiin kyliin, laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin kuntapalveluihin, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen, monipuolisiin kaupan, vapaa-ajan ja kulttuurin palveluihin sekä avoimeen ja innostavaan ilmapiiriin. Alajärvi on sopiva sekoitus pienen kaupungin vilinää ja maaseudun rauhaa.
Alajärvellä on monipuolisesti nähtävää. Tärkeimpien nähtävyyksien joukossa esiin nousee Alvar Aallon arkkitehtuuri. Sen lisäksi Nelimarkka-museo ja monet taiteilijat pitävät yllä korkeaa kulttuuritarjontaa. Perinnenähtävyyksiä ulottuu aina Pyhävuoren kalliomaalauksista vähän läheisempään historiaan kotiseutumuseoiden myötä.
Kannonkoski
Hyvän elämän kunta
Kannonkoski sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa, Sinisen tien (77) varrella.
Kannonkoskella asuu noin 1 300 asukasta. Kannonkoski on perherakas ja turvallinen asuinpaikka, jossa peruspalvelut ovat kunnossa. Puhdas luonto, mukavat ihmiset ja runsaat harrastamisen mahdollisuudet luovat Kannonkosken kuntaa viihtyisyyttä. Kesäisin asukasluku moninkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat kauniilla järviseudulla sijaitseville loma-asunnoilleen.
Kannonkoski tunnetaan puhtaasta luonnosta, upeista järvimaisemista, kuohuvista koskista ja metsistä. Myös keskustan sijainti on luonnosta nauttivan mieleen; se sijoittuu kolmen järven (Kivijärvi, Syväjärvi ja Pudasjärvi) ympäröimälle kannakselle.
Kannonkoskella sijaitsevat Keski-Suomen erikoisuuksiin kuuluvat Kivijärven hiekkarannat, joista osa luokitellaan luonnonsuojelualueeksi. Kävelyreitillä männikkömaastossa voi suunnata kulkunsa ns. Öijänniemen alueelle, jossa maisemia voi ihailla vaikkapa rantalaavulla.
Viitasaari
Pikkasen parempi periferia
Kaunis Viitasaaren kaupunki sijaitsee kirkkaana kimmeltävän Keitele-järven ympäröimänä Keski-Suomessa. Sijainti keskellä Suomea on erinomainen ja liikenneyhteydet ovatkin hyvät kaikista ilmansuunnista, juuri Viitasaarella risteävät Lissabonista Hammerfestiin kulkeva Nelostie (E75) ja Atlantin rannalta Mo I Ranasta Petroskoihin ulottuva Sininen tie.
Viitasaari on vireä pikkukaupunki ja asukkaita on noin 6100. Yli puolet viitasaarelaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Teollisuuden perustan muodostavat puunjalostus- ja metalliteollisuus. Maa- ja metsätalous on saanut lisää vauhtia bioenergia-alan kehittymisestä, työpaikkoja syntyy sekä energian korjuuseen että sitä tukevaa teknologiaa tuottaviin yrityksiin.
Upea luonto, runsas tapahtumatarjonta ja aktiviteetit luovat erinomaiset puitteet lomanviettoon Viitasaarella. Kesäaikaan kaupunkikuvaa vilkastuttavat loma-asukkaat, jotka saapuvat mökeilleen lomaa viettämään. Mökkeily omalla tai vuokramökillä onkin suosituin lomanviettomuoto Viitasaarella. Mökkimajoituksen lisäksi vaihtoehtoja lomailuun tarjoavat pienet perhehotellit ja maaseutumatkailukohteet.
Luontomatkailijoita Viitasaarelle kutsuvat Keiteleen ja viiden koskikylän kalastusmahdollisuudet sekä jylhät metsämaisemat. Viitasaaren tunnetuimpia tapahtumia ovat modernin musiikin festivaali Musiikin Aika, Keksintöjen viikko, Mid Finland Truckmeeting sekä Suovanlahden Traktorijatsit.
Tohmajärvi
Tohmajärvi sijaitsee aivan Venäjän rajalla, Pohjois-Karjalan kaakkoisosassa, Keski-Karjalan seutukunnassa. Valtatiet 6 ja 9 tulevat Tohmajärvelle, ja kuntan tuo myös rautatie. Tohmajärvi on Sinisen Tien viimeinen Suomen puoleinen kunta.
Tohmajärvellä on asukkaita 4 361 (31.12.2019) ja pinta-alaa 895 neliökilometriä, josta vesistöjä 58 km2. Naapurikuntia ovat Kitee, Rääkkylä ja Joensuu. Tohmajärvellä sijaitsee EU:n itäisin maaraja-asema ja se on henkilöliikenteellä mitaten Suomen itärajan neljänneksi vilkkain Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran jälkeen.
Tohmajärveläisiä kuuluisuuksia ja merkkihenkilöitä ovat muun muassa keihäsmies Seppo Räty, taiteilija Katri-Helena, hiihtäjälegenda Siiri ”Äitee” Rantanen, metropoliitta Ambrosius, Miss Suomi Henna Meriläinen, näyttelijä, malli ja juontaja Anna Easteden, hiihtosuunnistuksen maailmanmestarit Olavi Svanberg ja Pertti Tikka, kansalliskirjailija Maiju Lassila, piispa Eino Sormunen, sotasankari, kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch sekä kuvernööri, kenraaliluutnantti ja senaattori Alexander Järnefelt.
Tohmajärveläisiä työllistää erityisesti kehittyvä rajaliikenne. Palvelualoilla palkkansa ansaitsee kaksi kolmesta työssä käyvästä tohmajärveläisestä. Kunnasta löytyy myös nykyaikaista ja kehittyvää teollisuutta. Tohmajärvi on edelleen myös vahva maatalouspitäjä. Maatiloja on lähes 200.
Yleisilmeeltään Tohmajärvi on jyrkkäpiirteistä vaaramaisemaa. Kunta jakautuu kolmeen eri maisema-alueeseen: Vaara-Karjalaan, Pohjois-Karjalan järviseutuun ja Laatokan Karjalaan, joka on muuta järviseutua rehevämpää ja ilmastoltaan suotuisampaa. Laatokan Karjalan lehtovyöhykkeeltä, Aconitum-luontopolun varrelta löytyy mm. harvinainen ukonhattu.